Pitkäaikainen hömötiaisaineisto pitkäaikaissäilytykseen
Tarina Oulun yliopiston ensimmäisestä PAS-aineistosta
Aloitin työni Oulun yliopiston kirjaston datatuessa keväällä 2025 ja ensimmäisiä tehtäviäni oli saada palvelusopimus pitkäaikaissäilytyksestä tehtyä sekä ensimmäinen aineisto siirrettyä säilytykseen. Asiaa oli suunniteltu jo useita vuosia, mutta se oli aina jostain syystä jäänyt toteuttamatta. Satuin tietämään, että ekologian ja genetiikan laitoksella oli jo vuonna 1969 aloitettu keskeytymätön ekologinen aikasarja uhanalaisista hömötiaisista. Kyseessä oli erittäin tärkeä aineisto, joka vieläpä oli helpossa tekstimuodossa. Niinpä lähestyin aineiston keränneitä tutkijoita, jotka innostuivat heti ajatuksesta säilyttää aineisto tulevillekin sukupolville.
PAS-palvelusopimuksen solmimiseksi Oulun yliopiston ja CSC:n välillä vaadittiin hieman pitkäjänteisyyttä ennen kuin lakiasiat, henkilötietoasiat ja tietoturva-asiat oli asianmukaisesti selvitetty ja sopimus päästiin allekirjoittamaan. Selvitystyön aloituksesta taisi mennä aika tarkalleen vuosi palvelusopimuksen allekirjoittamiseen. Samalla opin itse paljon tutkimusaineiston omistajuudesta ja henkilötietojen käsittelyn säädöksistä sekä yliopiston päätöksenteosta, erilaisista palveluista ja käytännöistä. Tutkijataustaisena tämä puoli yliopiston toiminnasta oli pysynyt aika hyvin piilossa.
Pitkäaikaissäilytettävä aineisto sisältää tietoja hömötiaisista, jotka olivat aiemmin Suomen yleisimpien metsälintujen joukossa, mutta ovat taantuneet nopeasti. Tutkimusaineisto koostuu hömötiaisten mittaus- ja pesintätiedoista vuosien 1969 ja 2025 välillä Oulun tutkimusalueella. Tutkijat ovat rengastaneet tutkittavat linnut seuratakseen niiden pesintöjä ja selviytymistä yksilötasolla. Linnuista on otettu myös useita mittoja, kuten siiven, pyrstön ja nilkan pituus, sekä paino. Tutkimuksen aloittanut emeritusprofessori Markku Orell on osallistunut maastotöihin koko tutkimuksen keston ajan ja on yhä aktiivisesti mukana. FT Emma Vatka, joka on toinen tutkimusaineistosta vastaava tutkija, kommentoi: ”Aineiston keruussa on vuosikymmenten aikana vuodatettu verta (hyttysille), hikeä ja välillä myös kyyneleitä. On mahtavaa, että suurella työllä tuotettu aineisto saadaan nyt tallennettua.”
Itse tiedosto oli taulukkomuodossa ja sille oli aiempaa versiota varten laadittu myös taulukkomuotoinen metadatatiedosto, jossa eri muuttujat selitettiin. Tutkijat kävivät sekä itsenäisesti, että minun ja kollegani Päivi Leinosen avustuksella läpi aineiston mahdollisia ongelmakohtia ja lisäselvitystä vaativia termejä tai muuttujia. Laadimme myös yhteistyössä tutkijoiden kanssa aineiston julkisen kuvauksen.
Olin ennakkoon kuullut, että siirto PAS:iin ei aina suju kuin Strömsössä, mutta aineisto meni ennakkovalidoinnista läpi nopeasti ja ongelmitta - jes! Suuri päivä koitti 23.6., kun kaikki valmistelut oli tehty ja pääsin siirtämään aineistoa. Varsinainen siirto oli kuitenkin jännittävä, koska tiedostojen validoinnissa tuli ensin virheilmoitus, jonka syytä ehdimme arvailla jonkin aikaa, ennen kuin kävi ilmi, että syy ei ollut siirrettävässä aineistossa vaan CSC:n ohjelmistopuolella. Validointi kesti tiedostojen pienestä koosta huolimatta vuorokauden, mikä oli aiemman virheilmoituksen takia hyvin jännittävää. Lopulta aineisto siirtyi säilytykseen ja myös tutkijat saivat iloisen uutisen pitkäaikaissäilytyksen alkamisesta!
PAS-saagalle on tulossa jatkoa, sillä seuraavana haasteena on tukea Sodankylän geofysiikan observatorion datatiimiä heidän aineistojensa siirrossa PAS:iin. Näiden aineistojen haasteena on suuri koko ja määrä. Jatkamme Oulun yliopiston datatuessa myös muiden tärkeiden tutkimusaineistojen etsimistä, jotta ne saataisiin ajoissa talteen!
CSC:n PAS-kanalla on nyt myös oululainen lajitoveri, kun Päivi Leinonen teki PAS-prosessin innoittamana meille oman PAS-kanan!
Katso hömötiaisaineiston tiedot Fairdata Etsin -palvelussa
Alina Niskanen, FT
Johtava tietoasiantuntija
Oulun yliopiston kirjasto